 |
| Tälläinen liina oli kisapaikan edustalla. |
Ihmiset kisapaikalla
Aika nopeasti kävi ilmi, että tietyt päässäni olleet ennakkokäsitykseni CrossFit-porukasta pitivät paikkansa: partoja näkyi siellä sun täällä, joillakin Teemu Packalenilta matkittua viiksimallia, verkkolippiksiä lätsä niskassa, Roguen kamppeita ja erilaisilla CrossFitin kovuutta julistavilla motivaatio-t-paidoilla, joissa saattoi lukea esim. "My girlfriend is stronger than you". Harmi vaan, ettei minulla ole t-paitaa, jossa lukee "I lick your strong girlfriends pussy better than you". Näkyipä paikalla pikkulapsikin CrossFit-paita päällä, mikä ei herättänyt minussa kauhean positiivisia ajatuksia. Naisia oli katsomossa aika paljon, ja osan ajasta keskityimme kaverin kanssa CrossFit-neitojen takamusten ja rintavarustuksen analyyttiseen arviointiin.Valitettavasti meistä taisi huokua se, ettemme kuuluneet oikein joukkoon, emmekä päätyneet sen kummempaan kontaktiin paikalla olleiden naisten kanssa. Käytävillä näkyneiden kisaajien ja lajin harrastajien ulkoisesta olemuksesta johtuen aikaisempi ennakkokäsitys lajista tietyntyyppisten trendikkäiden nuorten ihmisten - sanoisinko atleettihipstereiden - lajina vahvistui. Fist bumpit näyttivät myös olevan porukan suosiossa, ja selvästi niin kisaajat kuin katsojatkin yrittivät luoda paljon puhuttua positiivista ilmapiiriä. Vaikka CrossFitin harrastajat sanovat lajin olevan jotain ihan muuta kuin ulkonäkökekseiset fitnesslajit, niin silti kovin laittautuneita monet naiskisaajat olivat, eivätkä mikroshortsitkaan olleet jääneet kaikilta kotiin.
Kisat olivat jo hyvässä vauhdissa meidän saavuttua paikalle, ja olo oli kuin olisi tullut hurmoshenkisen amerikkalaisen maallikkosaarnaajan tilaisuuteen. Suurin osa yleisöstä oli todennäköisesti CrossFit-saleilla treenaavia ja kisaajien perheenjäseniä. Yleisö kannusti kiivaasti omia suosikkejaan ja piti kovaa ääntä, mikä on aina mukava juttu urheilukilpailuissa. Varsinkin naiskilpailijat vaikuttivat saavan todella kovaa kannustusta omiltaan. Laji on ilmeisen hyvässä nosteessa siitä päätellen, sillä katsomo oli aivan täynnä. Voi olla, että CrossFit-saleilla ollaan aktiivisia järjestämään yhteisreissuja kisoihin, sillä eri boksien paitoja näkyi lehtereillä ja käytävällä runsaasti.
Missä makkarat?
Urheilutapahtumien tulisi olla viihtyisiä tapahtumia, joissa katsojille on tarjoilla laadukasta syötävää ja virvokkeita. Tämä ei tietenkään toteudu kauhean hyvin suomalaisissa tapahtumissa, koska puitteet ovat mitä ovat. Unbroken-tapahtuman lippu maksoi kuitenkin reilut 20 euroa, joten odotin paikalla olevan hot dog -kojuja jne. Vaan ei! Myytävänä edes suomalaisiin urheilutapahtumiin kiinteästi kuuluvia kisamakkaroitakaan; lieneekö tähän CrossFit-väen paleo- tai Zone-dieetti-innostus ja halu välttää prosessoituja elintarvikkeita? Peräti kymmenen euroa maksaneen pienehkön jambalaya-annoksen lisäksi myytävänä oli ruisleipää ja pullaa. Kunnon kisaeväät jäivät siis haaveeksi, jonka seurauksena läheinen Mäkkäri houkutteli koko ajan. Ilmaismaistiaisina oli tarjolla Teho-palautumisjuomaa ja Battle Oats -patukoita. Teho on hyvää, Battle Oats -patukoihin en vähiä rahojani uhraisi. Katsomon käytäviltä löytyi myös ylihintaisten kompressiokalsareiden ja sykemittareiden myyntikojut.
Katsojaystävällistä viihdettä?
Tapahtuma alkoi aamuyhdeksältä ja päättyi alkuillasta, joten mistään parin tunnin viihteestä ei ollut kyse, mikäli halusi seurata kaikki lajit alusta loppuun. Me ehdimme katsoa vain kahta lajia: Do you need a pistolia, jossa kilpailijat tekivät rinnallevedon, työnsivät (tai nylkyttivät painon jotenkin) ylös ja tekivät kaksi toistoa valakyykkyä. Onnistuneen suorituksen jälkeen siirryttiin seuraavalle paikalle, jossa odotti raskaampi paino. Jos kilpailija ei onnistunut valakyykkäämään painoa hyväksysti, joutui hän tekemään pistoolikyykkyjä, joiden määrä käsittääkseni ratkaisi sijoituksen saman painon kohdalle jääneisiin urheilijoihin verrattuna. Toisena lajina oli Heart rate plunge, jossa poljettiin Wattbike-kuntopyörällä tietty määrä kaloreita, siirryttiin hyppimään boksin päälle ja loppuun heitettiin kuntopalloa ylös merkkiin. Näistä ensimmäinen oli minusta huomattavasti kiinnostavampi, ja sekä naisten että miesten joukossa oli kieltämättä kovakuntoisia ja vahvoja tyyppejä. Vaan sekin tuli todistettua, että kovalla tahdilla tehdyissä suoritteissa tekniikka kärsii, ja osa nostoista näytti hyvin pelottavilta. Tästähän CrossFitia on kritisoitu usein, eikä syyttä - todistimme lähes aitiopaikalta itsekin, kuinka naiskilpailija rikkoi olkapäänsä valakyykkyä tehdessään. Hoitohenkilökuntaa ei näkynyt olevan kisalavan välittömässä läheisyydessä, mikä tuntuu todella hölmöltä, kun tietää lajin riskit.
 |
| Do you need a pistol? |
Heart rate plunge oli rehellisesti sanottuna tylsää seurattavaa: kuntopyörän polkeminen, boksin päälle loikkiminen ja kuntopallon heittäminen ei yksinkertaisesti ole millään tavalla innostavaa katsottavaa. En kiistä, etteikö laji vaatisi kovaa kuntoa ja monipuolisuutta, mutta en vain keksi, miten kuntopiiriharjoitteiden seuraamisesta katsomosta käsin saisi kovinkaan viihdyttävää. CrossFit-harrastajat ajattelevat asiasta varmasti eri tavalla, ja se heille suotakoon. Nähdyn perusteella CrossFit-kilpailut eivät ole minun silmiini kovinkaan viihdyttäviä tapahtumia.
 |
| Heart rate plunge: boksille hypitään... |
 |
| ...ja palloa heitellään. |
Vaikka oli ihan valaisevaa käydä katsomassa useasti kritisoimaani lajia paikan päällä, ei se muuttanut hirveästi mielipidettä lajini suhteen: minusta ei olisi läheskään kaikkiin juttuihin, joita CrossFit-kisaajat joutuvat tekemään, mutta toisaalta en pidä lajia varsinkaan kilpaurheilumuodossa erityisen järkevänä saati viihdyttävänä. En usko, että tavalliselle penkkiurheilijalle kisojen seuraaminen on erityisen kiinnostavaa, vaan eniten vastaavista tapahtumista saavat irti CrossFit-harrastajat tai muuten lajiin intohimoisesti suhtautuvat.
Vaan eipä kukaan voi enää moittia minua siitä, ettenkö olisi tutustunut CrossFitiin lähemmin! Seuraavaksi pitänee mennä katsomaan keväällä Helsingin kulttuuritalolla järjestettäviä fitnesskarkeloita. Voisiko joku ystävällisesti järjestää vapaaliput?
